Lasten ja nuorten urheilussa motivaatio on avaintekijä, joka vaikuttaa suoraan siihen, miten nuori oppii ja kehittyy lajissaan.
Motivaation lähteet voivat olla erilaisia:
Sisäinen motivaatio on urheilijan oma halu kehittyä ja nauttia lajista. Urheilija harjoittelee, koska nauttii lajista, oppimisesta ja itsensä haastamisesta. Pelaaminen itsessään tuntuu palkitsevalta ja siinä voi uppoutua flow-tilaan. Tällainen motivaatio on usein pitkäkestoista, koska se tulee sisältäpäin eikä riipu ulkoisista palkinnoista. Sisäisesti motivoitunut urheilija nauttii prosessista , joka vie tavoitteisiin, eikä vain tavoitteista itsessään.
Ulkoinen motivaatio tulee ulkoisista kannustimista, kuten palkinnoista, saadakseen vanhempien tai valmentajan hyväksynnän, arvostuksesta, joukkuepaikasta tai peliajasta. Se voi tulla myös rangaistusten välttämisestä, kuten peliajan tai pelipaikan menettämisestä. Ulkoisessa motivaatiossa epäonnistuminen nähdään helpommin uhkana ja virheitä aletaan pelkäämään, joka voi johtaa varovaisuuteen ja riskien välttämiseen. Ulkoinen motivaatio voi näyttäytyä tehokkaana lyhyellä aikavälillä, mutta pitkällä aikavälillä sen vaikutus heikkenee ja voi olla haitallinen, jos sisäinen motivaatio on heikko.
Motivaatioon vaikuttaa monet asiat:
Valmentajan rooli:
Valmentajan positiivinen palaute, tuki ja oppimisen sekä urheilijan oman kehittymisen korostaminen voivat vahvistaa urheilijan motivaatiota, kun taas jatkuva kritiikki, paine ja ulkoiset palkkiot heikentävät sitä. Nuoren pystyvyyden tunteen vahvistaminen parantaa sisäistä motivaatio. Pystyvyyden tunteeseen voidaan vaikuttaa valmentamisessa palautteenannon kautta ja suunnittelemalla harjoitukset siten, että ne ovat sopivan haastavia. Vuorovaikutustyyli, joka tukee nuoren omaa ajattelua ja antaa sopivasti mahdollisuuksia vaikuttaa harjoituksien pieniin sisältöihin joskus vahvistavat autonomian kokemusta ja se puolestaan vahvistaa sisäistä motivaatiota.
Koti ja perhe:
Perheen kannustava ja lämmin ympäristö luo tärkeän perustan nuorelle. Ajatus, että olen ennen kaikkea hyväksytty ja arvokas nuori, joka harrastaa jääkiekkoa, on tärkeää terveen itsetunnon kannalta. Eikä toisinpäin, että nuori ajattelee olevansa ennen kaikkea jääkiekkoilija ja näkee arvonsa, sekä saa hyväksyntää pääasiassa jääkiekon kautta. Kun kotona yleisessä puheessa nostetaan esille enemmän sitä mitä nuori on oppinut ja missä on itse kehittynyt vahvistetaan hänen sisäistä motivaatiota, sekä ruokitaan halua oppia ja kehittyä jatkossakin.
Joukkuekaverit:
Positiivinen joukkuehenki voi parantaa urheilijan motivaatiota, kun puolestaan huono ilmapiiri voi heikentää halua jatkaa lajia. Valmentaja voi omalla toiminnallaan vahvistaa joukkuehenkeä ja sitä kautta yksittäisten pelaajien yhteenkuuluvuuden tunnetta joukkueeseen. Tälläkin on merkittävä vaikutus sisäiseen motivaatioon. Aikuisten puhe lapsille vaikuttaa myös välillisesti siihen kuinka lapset puhuvat keskenään.
Vastoinkäymiset ja motivaatio
Motivoitunut urheilija pääsee yli vastoinkäymisistä nopeammin, koska sisäinen motivaatio ruokkii eteenpäin ja kannustaa oppimiseen.
Ulkoisen motivaation ollessa vahva, vastoinkäymiset, kuten häviö tai epäonnistuminen, voi lamauttaa ja latistaa enemmän. Motivoitunut urheilija tekee usein omasta halustaan enemmän, on ikään kuin valmis tekemään ylimääräistä työtä.
Kun saa motivaation syttymään, oppiminen vie perille.
Motivaatioon vaikuttaa siis moni asia ja on todella tärkeää huomioida miten sitä vahvistetaan. Urheilija voi siirtyä vahvemmin esimerkiksi tilanteesta, jossa ei ole motivaatiota tai on vahvasti ulkoisesti motivoitunut, tilanteeseen, jossa sisäinen motivaatio vahvistuu. Erityisesti lasten ja nuorten urheilussa on oleellista osata huomioida, kuinka vahvistat ja ruokit sisäistä motivaatiota. Sisäinen motivaatio ruokkii oppimista, joka lopulta on kaiken keskiössä, jotta pitemmän aikavälin tavoitteet saavutetaan.